Pikaruoka
Pikaruoka syntyi jo Euroopan keskiajalla. Keski-ajan Euroopassa ravintolat tarjosivat esivalmistettuja aterioita, kuten piirakoita, jotka oli valmistettu teurasjätteistä. Ravintolat olivat epähygieenisiä ja tarjosivat usein pilaantunutta ravintoa.New Yorkissa pikaruokana oli ensiksi 1700-luvulla osterit. Perunat ranskalaiseen tapaan söi Thomas Jefferson vuonna 1802 ja ensimmäinen moderni pikaruokaketju oli vuonna 1921 perustettu White Castle, joka on yhä edelleen yksi maailman suurimmista ketjuista (377 ravintolaa). Pikaruoka kulttuuri saapui toden teolla Suomeen 70-luvulla samalla kun pitserioita alkoi syntyä ympäri Suomea. Jo ennen kansainvälisiä hampurilaisketjuja Suomessa oli toiminut kyllä erinäisiä pikaruokakojuja, joista myytiin mm. lihapiirakoita, lörtsyjä ja atomeita.
Suomalainen pikaruoka
Suomalainen pikaruoka oli kauan aikaa höyryssä lämmitettyjä lihapiirakoita ja suomi-makkaroita sekä paikallisia atomeja ja muita mielenkiintoisen nimisiä ruokalajeja. Perinteiset grillikioskit uhkaavat kadota Suomesta. 1970-luvulla elettiin grillien kulta-aikaa. Nykyisin grillejä arvioidaan olevan jäljellä enää noin sata. Ruokakioskissa lämmitetty tai muulla tavalla valmistettu ruoka myydään tiskiltä. Asiakkaan käytettävissä ei ole juurikaan sisätiloja, mutta myyntikojun ulkopuolella voi olla pöytiä ja istumapaikkoja. Ruokakioskeissa myydään esimerkiksi kuumia makkaroita, ranskanperunoita, hampurilaisia, lihapiirakoita, pizzapaloja sekä virvoitusjuomia, kahvia ja kahvileipiä.
Hesburger
Hesburger on suomalainen pikaruokaketju, joka on pärjännyt hyvin suomalaisessa ravintolakilpailussa. Sen aloitti Heikki Salmela vaimonsa Kirstin kanssa Naantaliin Kievarin grillin 1966. Pariskunta siirtyi pian 70-luvulla Turkuun ja 80-luvun uudenlaisen pikaruokakulttuurin myötä syntyi ensimmäinen Hesburger Turun keskustaan 1980. Salmela on kertonut haastattelussa, että alkuaikoina grillin nimeksi riitti katuosoite. Hesburgerin perustamisen myötä ketjulle piti keksiä nimi. Kun omistajan etunimi on Heikki, Hesburger-nimeä pohdittiin, mutta Salmelan mielestä nimessä ei ollut "jenkkifiilistä". Siksi hän pyysi apuun mainostoimiston, joka pohdittuaan asiaa pari viikkoa julkisti 100 000 markan laskun saattelemana ehdotuksensa: Hesburger Nykyään Hesburger ketjussa on yli 6700 työntekijää ja ravintolaketju tekee noin 230 miljoonan euron liikevaihdon. Perustaja Salmela ehti myydä ketjunsa 1988 lähes 200 miljoonan markan hinnalla. 90-luvun alun lama ei ollut helppoa aikaa ketjun uusillle yrittäjille ja kävikin niin, että Salmela osti ketjun itselleen takaisin 1991 ja maksoi siitä enää 25 miljoonaa. Yksi isoista kasvutekijöistä oli Herburgerille Carrols-ketjun ostaminen Keskolta vuonna 2002, sillä liikkeellä Hesburger mm. murtautui lopullisesti myös Helsinkiin. Hesburger ja nimenomaan Salmela on ajatellut paljon muutakin kuin vain ruokaravintoloita, joita vuosien varrella on syntynyt myös Suomen ulkopuolelle. Hesburger on nykyään kimpassa S-ryhmän kanssa ja kuljettaa ruokaa myös koteihin mm. Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Turussa Foodoran kautta. Lisäksi Hesburger on rakentanut soijatehtaan Kaarinaan kehittääkseen kasvisproteiiini- ja soijaversoíoita.
Amerikkalaisuus ja pikaruoka
Suomi on ollut aina "aika" amerikkalainen maa. Amerikkalainen pikaravintolaketju Burger King tuli Suomeen ensi kertaa 1982 mutta sen ensimmäinen Suomen visiitti päättyi jo 1985. Uudestaan Burger King rantautui sitten Suomeen 2013. Sen sijaan siinä välissä Suomeen saapui McDonalds vuonna 1984 - itseasiassa ensimmäinen ravintola avattiin Tampereelle entisen Burger Kingin tiloihin. Nykyään McDonalds on Suomen kolmanneksi suurin ravintolaketju Hesburgerin ja Subwayn jälkeen. Vuonna 2011 McDonald’s avasi ravintolat Bosniassa ja Hertsegovinassa ja Trinidad-Tobagossa. Nyt ravintoloita on kaiken kaikkiaan 119:ssa maassa, joka kattaa 61% maailman valtioista.
Subway
Subway tuli Suomeen vasta vuonna 2000 Helsinkiin Annankadulle ja 100 Suomen Subway avattiin jo 2012 Kuopioon. Taloustutkimuksen kyselytutkimuksissa Subway to monena vuonna ollut Suomen paras pikaruokaketju.
Tulevaisuus
Suomalaisten pikaruoan kulutus on kasvanut selvästi viime vuosina. Kaupungistuminen ja uudet ajanviettotavat muokkaavat ravintola-alaa. Suomalaisiin kauppoihin on ilmestynyt valmiita salaattiannoksia, valmiita sämpylöitä ja muita supisuomalaisia pikaruokaversioita, jotka vievät asiakkaat suoraan töistä ruokakaupan kautta kotiin - ravintoloissa käynti on kääntymässä laskuun eikä valtion verouudistukset auta asiaa. Nyt uutuutena on pikaravintoloiden ohelle tullut ravintolaketjuja, joista ihmiset voivat kotimatkallaan noutaa nopeasti annoksia kotiin korvaamaan kotona tehtyä ruokaa. Vastaava kehitys on jo aiemmin tapahtunut mm. Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa, ei puhuta vain take-awayruokakulttuurista vaan myös laajemmasta ruokavalikoimasta missä on jo saatavilla myös keittoja ja salaatteja, kuten Snellman konsernin Mr.Panini ketju.