Suomalainen ravintolalounas
Suomessa työpaikkaruokailun juuret ovat 30-luvun metsätyökämpissä. Sotien jälkeisessä Suomessa työmaaruokailoita oli joka toisessa tehtaassa. Kun sitten 1970-luvulla tuli suomalaiseen työelämään entistä voimakkaammin työmarkkinat ja liitot, nousi työmaaruokailu isoksi kysymykseksi ja isoihin yrityksiin alkoi avautua omia ruokaloita. Vuoden 1974 muutos toi pienille yrityksille samat mahdollisuudet, kuin isoilla oli ollut ennen sitä ruokailun suhteen. Vuonna 1975 setelin verotettava osuus oli 27,8%. Tämä 70-luvun muutos totutti suomalaiset syömään arkisin lounasta ravintolassa. Se toimi työpäivään kaivatan vapaahetken. Lounasseteli toi myös mahdollisuuden käydä eri ravintoloissa syömässä, se ei sitonut työntekijää yhteen työpaikkaan. Lounassetelit eivät oikeasti ole suomalainen keksintö. Vaikkakin nykyään se kelpaa reilussa 14500 lounaspaikassa Suomessa ja lounaita syödään niillä noin 30 miljoonaa annosta, määrän kasvaessa tasaisesti. Lounasetu voidaan yhdistää englantilaiseen John Hackiin joka 50-luvulla keksi lounasedun ruokaillessaan itse ravintolassa. Toinen tarina kertoo englantilaiseta tri Winchendonista, joka sai yksityissairaalassa idean järjestää henkilöstönsä ruokailu setelillä > Luncheon Voucher 1948. John Hack perusti Luncheon Vouchers Ltd kun Englannin hallitus myönsi setelille verotusedun 15 penceä Ravintoloitsija John Borel otti sitten Ticket Restaurant- lounassetelin käyttöön Ranskassa vuonna 1962 ja tavoitteena oli luonnollisesti lisää asiakkaiden saaminen ravintolaan. Ensimmäiset lounassetelit olivat itseasiassa vanhoja elokuvalippuja, joissa eri värit sitten kuvastivat niiden arvoa lounasaikaan. 1967 Ranskan hallitus julisti lounassetelit virallisiksi työsuhde-eduiksi.
Lounasseteli ja Suomi
Suomessa lounassetelit tulivat Luottokunnan kautta ja nykyään lounassetelelit ovat jo pitkälle mobiilimaksamista tai lounaskorttimaksamista, ja vanhat varsinaiset lounassetelelit alkavat hävitä lompakoista. Yhä useampi työnantaja ymmärtää kunnon lounastauon merkityksen ja sen tukemisen vaikutukset, sekä modernien maksutapojen tuoman helppouden ja niiden luoman mielikuvan itsestä työnantajana. Samanaikaisesti ravintolat panostavat yhä monipuolisempaan, terveellisempään lounastarjontaan ja nauttivat kasvavasta ravintolassakäynti-kulttuurista. Suomalainen ravintolalounas yleensä mielletään ns. buffet lounaaksi, missä yhdellä maksulla saa syödä niin paljon kuin jaksaa. Tarjolla on yleensä 2-3 lämmintä ruokaa, salaattia alkupalaksi ja jonkinlainen jälkiruoka. Tällaiset lounaspaikat ovat yleensä ne suosituimmat. Tämän lisäksi on luonnollisesti ravintoloita, jotka tarjoilevat lounasta tavalliselta ruokalistaltaan tai erikoiselta lounaslistalta, ja yleensä lounasaikaan nämä annokset ovat selkeästi edullisempia kuin ilta-aikaan.
Kattaukset
Useissa ulkomaalaisissa ravintolaohjelmissa puhutaan kattauksista, kuinka päivän aikana voi olla 2-3 kattausta. Tavallisessa suomalaisessa ravintolassa ei ole kattauksia vaan keittiö on auki yleensä klo 11 alkaen aina jopa klo 23 saakka ja ruokalistan annoksia on saatavilla koko ajan. Lounassetelillä voi maksaa aterioinnin ravintolassa. Niitä käytetään myös joissain ruokakaupoissa. Ruokakaupoissa lounassetelillä voi ostaa valmista annosruokaa, joka ei ole teollisesti pakattua, käytännössä siis lounasannoksia tai täytettyjä leipiä kaupan tuoretiskiltä. Lounassetelillä ei voi ostaa alkoholia tai tupakkatuotteita eikä myöskään makeisia, napostelutuotteita, eineksiä tai muita elintarvikkeita. Lounassetelistä ei saa vaihtorahaa eikä sitä vaihdeta rahaksi.